Näytetään tekstit, joissa on tunniste esiopetuksen hyvinvointityö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste esiopetuksen hyvinvointityö. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. marraskuuta 2017

Kertomus Simonkylä-Tikkurilan alueen jo kolmatta kertaa järjestetystä yhteisöllisen hyvinvointityön eskaritapahtumasta

Kokoonnuimme alueen yhteistyökumppanien kanssa suunnittelemaan tämän vuoden tapahtumaa elokuussa ja päätimme toteuttaa sen 18. syyskuuta. Kaatosateen varalta meillä oli varattuna varapäivät, kun säät olivat viime kesänä ja alkusyksystä erittäin epävakaat.

Paikaksi valikoitui jälleen Ristipuron maisema-altaan läheinen maasto hyvän sijaintinsa vuoksi. Alueen maasto on vaihtelevaa ja tarjoaa selkeän kierrosmahdollisuuden hiekkatietä pitkin. Alueella on myös kokoontumistarkoitukseen sopiva hiekkakenttä.

Toteutus hoidettiin perinteisesti hyväksi havaitusti eli kukin seitsemästä yhteistyöpäiväkodista vastasi omasta toimintapisteestään sisällön osalta ja sai valita toteuttaako saman vision kuin edellisenä vuonna vai muuttaako sitä (kuitenkin annetussa aihealueessa pysyen). Lisäksi yksi yksikkö vastasi yhteiskokoontumisen ohjelmasta. Pisteiden tuli olla helposti pystytettäviä, selkeitä toteuttaa ja nopeita ja joustavia käydä läpi.

Mielenterveyden käsi
Toimintapisteet perustuivat mielenterveyden käteen ollen:

-uni ja lepo : sisältönä pressulla pötköttelyä ympäristön ääniä kuuntelemaan keskittyen-hetkestä keskustelua (plus kotitehtäväksi värittää unipuu ja keskustella ryhmässä unen ja levon  merkityksestä)

-ravinto ja ruokailu: ruoka-aiheisia lauluja sekä terveellisiä kasviksia, vihanneksia ja juureksia tarjottimella tunnistettavaksi

-ihmissuhteet ja tunteet: tunnelaululeikkejä  ja peilit, joiden vieressä tunnekuvia-tee sama ilme peiliin periaatteella

-liikunta ja yhdessä liikkuminen: metsässä tuli on irti puu palaa leikki

-leikki ja luovuus: lohikäärme jahtaa häntäänsä yhteisleikki

Lohikäärme jahtaa häntäänsä.

Yhdessä laadittiin kiertoaikataulu ja- järjestys. Koska eskareita on alueella yleensä vuosittain n. 190 lasta, niin tarvittiin kaksi kierrosta, jotta kaikille riitti tilaa. Niinpä päädyimme pitämään yhteiskokoontumisen kierrosten välissä kera eväiden. 

Jokainen lapsiryhmä viipyi n. 15 min kullakin pisteellä. Koko tapahtuma toteutettiin aamupäivän aikana klo 8:45-11:30 välisenä aikana. Mukana osallistumassa olivat myös neuvolan terveydenhoitajien edustaja, esiopetuksen kuraattori ja psykologi sekä päiväkodinjohtajat joistakin yksiköistä. 

Käkikellot-ryhmän lapset odottivat tapahtumaa innokkaina ja uteliaina näkemään paljonko se 190 lasta oikein oikeasti on. Eväsreput selässä sadevarusteilla varustettuna lähdimme innokkaina matkaan. 

Lapset nauttivat toimintapisteiden tuomasta vaihtelusta ja osallistuivat innokkaasti kaikkeen toimintaan. Kierroksen aikataulutus piti hyvin - niinpä meno oli miellyttävää, vaikka sää ei meitä oikein suosinutkaan kuten aiempina vuosina. Mutta se ei menoa haitannut! Lopuksi vielä Sutsisatsi svengasi ja yhteinen koko Ristipuron pk:n kannustushuuto raikui. Tunnin ulkoilun jälkeen myös eväät maistuivat kaikille. 

Tänä vuonna toimintaa oli kehitetty aiempaan nähden siten, että jokaiselle lapsiryhmälle arvottiin yhteistyöeskariryhmä, jonka kanssa tulee olla yhteydessä kullekin sopivalla tavalla toimintavuoden aikana.Voitimme arvonnassa kaveriksemme naapuripäiväkodin, mikä mahdollistaa logistisesti monenlaisen yhteistyön. Olemme lähestyneet heitä kirjeellä ja odotamme innolla vastausta. Viimeisimmässä yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kokouksessa selvisi, että meillä kummallakin ryhmällä on samat liikunta- ja metsäretkipäivät. Tämä helpottaa myös yhteisen jatkotyöskentelyn suunnittelua. 

Itse tapahtumaa jatkotyöstimme lasten kanssa esim. pitämällä jokainen viikonloppuna yhden päivän ruokapäiväkirjaa, joista sitten keskustelimme yhdessä. Lajittelimme ruoka-aineita terveellisiin ja epäterveellisiin miettien, onko itselleni maistuva ruoka sama kuin terveellinen ruoka. Kävimme myös hedelmällistä keskustelua hyvästä unesta ja uneen vaikuttavista asioista. Osa lapsista oli jatkanut keskustelua vielä kotonakin vanhempiensa kanssa. 

Liikuntapäivänä harrastimme hikiliikuntaa ja puhuimme liikunnan merkityksestä ihmisen terveydelle. Kokeilimme tapahtumassa opittuja leikkejä päiväkodissa ja hauskaa oli. Tunnekasvatusta jatkamme Askeleittain -ohjelman myötä.

Voimme suositella vastaavanlaista tapahtumaa kaikille! J 


Lämmöllä: Ristipuron Käkikellot

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

KAVERIKERHO – ”Hyvä Suunnistajat!”

Suunnistajien ryhmässä on 12 eskaria, jotka tulivat kahdesta eri lapsiryhmästä ja saatiin ryhmään yksi uusikin eskari. Kyselimme useammassa tilanteessa vanhempien ja eskarien toiveita esiopetusvuodelle. Monet vanhemmat toivoivat sosiaalisten ja ryhmässä toimimisen taitojen harjaannuttamista. Niinpä meidän eskarivuosi alkoi Kaverikerholla, jonka toteutimme yhteistyössä esiopetuksen kuraattori Minna Klutaksen kanssa.


Kaverikerhoon valmistauduimme askartelemalla toinen toisillemme nimilaput, jotta Minna muistaisi helpommin kaikkien nimet. Arpomalla päätimme, kenelle kaverille nimilapun sai tehdä. Sitten olikin tärkeää miettiä, mistä muodosta ja mistä väristä kyseinen kaveri pitää. Nimilappuja tehdessään eskarit tutustuivat kavereiden nimien kirjoitusasuun  ja tarrakirjoittimen käyttämiseen.



Kaverikerhon tavoitteena oli yhteisen toiminnan avulla luoda eskariryhmäämme yhteenkuuluvuudentunnetta, vahvistaa kaverisuhteita ja harjoitella sosiaalisia tilanteita. Kaverikerho kokoontui viisi kertaa ja jokainen kerhokerta eteni aina samalla tavalla eli  

 1. Leikki
 2. Kuunteluharjoitus
 3. Pöytäteatteri
 4. Leikki
 5.  Suunnistaja-hali

  Leikit olivat tutustumista ja ohjeen mukaan toimimista tukevia harjoituksia. Ne olivat yksinkertaisia ja hauskoja, joten jokaisen eskarilaisen oli helppo osallistua. Leikeissä pääsimme liikkumaan ja toimimaan yhdessä.

Kuunteluharjoituksen tarkoituksena oli rauhoittuminen ja keskittyminen. Silmät suljettuina pinnistelimme kuuloamme, jotta kuulisimme ääniraudan äänen mahdollisimman pitkään. Eskareille tästä tuli lähes kilpailu, joten moni kuuli tai oli kuulevinaan äänen pitkään sen jälkeen, kun eskariopen korvissa ääni oli jo hiljentynyt.

Pöytäteatterissa käytimme Suomen Mielenterveysseuran aineistoa ” Eläinlasten elämää – mielenterveystaitoja pöytäteatterin keinoin”. Pöytäteatterin tarinat kertovat metsässä asuvien eläinlasten välisistä kommelluksista ja arkisista hetkistä, joissa tarvitaan tunteiden ilmaisemista, kannustamista ja jämäkkyyttä. Tarinoiden kautta eskarit pääsivät harjoittelemaan mm. kaverin mukaan ottamista, toisten mielipiteiden huomioimista, anteeksipyytämistä ja auttamista. Ensiksi aikuiset esittivät tarinaa, joka keskeytyi juuri, kun eläinlasten välille tuli ristiriitaa. Eskarien kanssa keskustellen pohdimme eläinlasten tilannetta, mistä ristiriita johtui ja miten sen voisi ratkaista. Sitten eskarit vuorollaan pääsivät Minnan kanssa esittämään tarinan loppuratkaisun.
                             


Jokainen kerhokerta päättyi Suunnistaja-haliin eli tiivis piiri, kädet vierustoverin olkapäille ja yhteen ääneen kannustussanat : ”Hyvä Suunnistajat!” Loistava keino luoda yhteenkuuluvuudentunnetta, antaa palautetta onnistuneesta  toiminnasta ja kannustaa ennen vaikealta tuntuvaa toimintaa. Suunnistaja-halia olemme jo käyttäneet eri tilanteissa ja se tulee varmasti kulkemaan mukana koko eskarivuoden ajan.

Viimeisen kerhokerran viimeinen leikki oli ”Kehu kaveria”. Yksi eskarilainen meni piiloon peiton alle ja muut pohtivat yhdessä, missä kyseinen eskari on hyvä ja taitava. Sitten joku eskarikavereista meni kertomaan peiton alla olevalle eskarille nämä kehut. Jokainen sai vuorollaan olla peiton alla ja kuulla kivoja asioita itsestään. Eskariryhmästämme löytyy mm. kiva kaveri, joka ottaa leikkeihin mukaan, innokas futiksenpelaaja, junaleikin kehittäjä, eskari, joka osaa jo lukea, loistava Minecraft-pelaaja, hienojen kärrynpyörien tekijä, taitava leikkijä, eskari, joka on aina hiljaa lepohuoneessa ja hyvä askartelija. Eskariope aivan liikuttui kuullessaan, miten eskarit tunnistivat toistensa vahvuuksia ja puhuivat kauniisti toisistaan.

Eskarit ihastuivat pöytäteatterin eläinlapsiin Pupuun, Peuraan, Suteen, Siiliin, Siilin pikkusiskoon ja Pöllöön. Niinpä askartelimme keppinuket, joiden kanssa eläinlasten seikkailut metsässä jatkuvat. 


Suurkiitos meiltä kaikilta Minnalle!!! Kaverikerhossa oli mukavaa!!!

Eskariope Kati Vuorela ja Suunnistajat / Keihäspuiston päiväkoti